Tietoa selkärankareumasta

Tietoa selkärankareumasta

Selkärankareuma ja sen esiaste aksiaalinen spondylartriitti (aks-SpA) ovat yleisiä sairauksia suomalaisilla. Suomessa on arviolta noin 10 000 hoitoa tarvitsevaa selkärankareumapotilasta, mutta on arvioitu, että tautia sairastaa jopa yksi prosentti väestöstä. Tyypillisesti sairastava on nuorehko henkilö, jota vaivaa etenkin aamuinen ristiselän kipu.

Selkärankareuma ja sen esiaste aksiaalinen spondylartriitti aikaansaavat pitkäaikaisia niveltulehduksia selkärangan ja usein myös raajojen nivelissä. Sairauteen voi liittyä myös tulehduksia jänteiden ja lihasten kiinnityspaikoissa sekä silmän etuosassa (silmän värikalvon tulehdus, eli iriitti).

Selkärankareumaa sairastavalle on tyypillistä useita kuukausia kestävät vaihtelevat selkävaivat. Yleisin oire on ristiselän kipu ja jäykkyys, joka tuntuu etenkin aamulla. Taudille  ominaista on, että vaivat pahenevat levossa ja helpottavat liikkuessa. Kipu voi heijastua myös niskaan, pakaran seutuun sekä polviin, lonkkiin ja nilkkoihin.

TESTAA VOIKO SINULLA OLLA SELKÄRANKAREUMA OIREPÄIVÄKIRJA - KIRJAA OIREESI ENNEN LÄÄKÄRIKÄYNTIÄ

Sairaus alkaa usein alle nelikymppisenä

Sairauden yhtenä laukaisevana tekijänä pidetään infektiotautia, sillä joskus selkärankareuma kehittyy reaktiivisen niveltulehduksen jälkeen. Toisena laukaisevana tekijänä pidetään perinnöllistä alttiutta, sillä kudostyyppi HLA-B27 löytyy verikokeen avulla useimmilta selkärankareumaa sairastavilta. Sairaus puhkeaa yleensä 20–30-vuotiaana, harvoin yli 45-vuotiaana.

Selkärankareuma etenee hitaasti vuosien aikana. Selkärangan alaosassa olevan ristiluun ja lantion luiden väliseen liitokseen kehittyy vuosien varrella tulehdusmuutoksia ja luutumaa, jotka voidaan varmistaa röntgenkuvauksessa tai myös aikaisemmassa vaiheessa magneettitutkimuksessa.

Sairaus on yhtä yleinen miehillä ja naisilla, mutta miehillä se on yleensä vaikeampi, ja miehet tarvitsevat siksi useammin lääkehoitoa ja kuntoutusta.

 

Selkärankareuman hoito

Jos selkärankareumaa ei hoida, selkä jäykistyy, koska nikamat luutuvat kiinni toisiinsa. Tämä näkyy esimerkiksi ryhdin painumisena ja siinä, ettei eteentaivutus polvet suorina onnistu enää kovinkaan hyvin. Usein myöskään pään kääntäminen ei onnistu.

Sairastavan on siis erittäin tärkeää liikkua ja kuntoilla säännöllisesti, jotta selän lihakset ja ryhti pysyvät kunnossa. Voimistelu, selän ojentaminen ja erilaiset ryhtiharjoitukset on syytä ottaa osaksi jokapäiväisiä toimia. Myös aktivoiva omaehtoinen kuntoutus ja säännölliset käynnit fysioterapiassa auttavat oireiden helpottamisessa ja hallinnassa.

Selkärankareumaa ja sen esiastetta aksiaalista spondylartriittia hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja usein myös reumalääkkeillä. Vaikeimmissa tapauksissa tautia hoidetaan myös biologisilla lääkkeillä. Viime vuosien varrella lääkehoito onkin kehittynyt paljon, ja valtaosa tautia sairastavista saa kokonaisvaltaisesta hoidosta oleellisen avun, ja on jopa täysin oireettomia. Keskustele hoitavan lääkärin kanssa sinulle sopivista hoitovaihtoehdoista ja kerro hänelle myös, mikäli nykyinen lääkityksesi ei tunnu riittävältä.

LUE VINKKEJÄ LÄÄKÄRIKÄYNNILLE

Selkärankareuman ennuste on nykyään erittäin hyvä, ja useimmat sairastavat säilyttävät esimerkiksi työkykynsä.

Lisää tietoa Reumaliiton sivuilla:
https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumataudit/selkarankareuma

 

Lähteet:
Dan Nordström, AM Hokkanen. Milloin selkäkivun takana on tulehduksellinen selkäkipu?
Suomen Lääkärilehti 73: 577-579: 2018.
Duodecim Terveysportti; Lääkärin käsikirja: Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti.
Reumaliiton nettisivut, www.reumaliitto.fi.

 

 

Uppdaterad: 24-04-2018